Että meri humisisi hiljaa

Että meri humisisi hiljaa

 Oli iltoja, jolloin hän istui
merensä äärelle, nosti
simpukan vasten korvaansa,
antoi kaikkien aaltojensa
nousta ja laskea. Mutta tänään
hän katseli kuorta kädessään,
silitti sen rosoista pintaa,
toivoi vain, että meri humisisi
hiljaa. Ettei yksikään vaahtopää
löisi vasten rintalastaa.