Jotta en kadottaisi itseäni

Jotta en kadottaisi itseäni

Muistan, millaista on kulkea läpi päivien
tietämättä kuka on ja minne on matkalla,
miksi kaikki tuntuu niin tasapaksulta,
askel aina yhtä raskaalta. Muistan, miltä
tuntuu, kun verho sumentaa maailman,
käy eteen pyytämättä, syö valonsäteet,
vie perhoset mukanaan. Muistan, liian
elävästi sen hetken, kun en tuntenut enää
eläväni. Siksi olen päättänyt tehdä kaikkeni,
myllätä maani ympäri, kasvattaa vaikka
niityn sisälleni, jotta en kadottaisi itseäni.