Kaikki se mikä oli palannut aina pyytämättä takaisin
Kaikki se mikä oli palannut aina pyytämättä takaisin
”Nyt on korkea aika”,
hän ajatteli ja tarttui johonkin
painavaan taskunsa pohjalla,
tunnusteli, miten siihen oli
kiteytyneenä kaikki, kaikki
se kuorma, mikä oli palannut
aina pyytämättä takaisin,
ja miten seuraavassa hetkessä
hän katseli kiven lentävän
kaaressa kohti järvenpintaa,
uppoavan sinne, mistä ei
nähnyt sukeltaa.