Niin paljon armoa kuin on tarvetta

 

Niin paljon armoa kuin on tarvetta

On taakkoja, jotka
ovat kulkeneet mukanasi
niin kauan, että ne ovat
kasvaneet sinuun kiinni.
Ei sellaisia niin vain
pureta. Rakkaani,
annathan itsellesi aikaa.
Ja niin paljon armoa
kuin on tarvetta.

(Tämän runon löydät myös Sielun sopukoita -runokirjasta.)

Edellinen
Edellinen

Valo voittaisi lopulta

Seuraava
Seuraava

Surun aalto