Nyt kun olet selvinnyt

 

Nyt kun olet selvinnyt

Joillekin tunteille ei mahda mitään. Ne matkustavat
salaa pinnan alla vuosia ja vuosikymmeniä,
rantautuvat milloin haluavat. Ja juuri kun luulet
niiden vaimenneen, tulee uusi hetki. Poikkeama
ajan jatkumossa. Äkillinen käänne. Takauma.
Muisto, joka vie sinut ajassa taaksepäin. Uni,
jossa mennyt ja nykyinen sekoittuvat. Hämmennys,
joka valuu puroina poskiasi pitkin. On kuin katsoi
sit rinnakkaista elokuvaa, tarinaa, jossa sinun
osuutesi oli määrä päättyä. Ja jostain sydämen
lukitusta lokerosta kaivat vielä kerran esiin kaiken
sen, mikä ei kestänyt päivänvaloa. Annat patojen
murtua. Sillä nyt, kun olet selvinnyt, kun sinulla
on kaikki ja luotat siihen, ettei se katoa ennen
aikojaan, on helpompi päästää mennyt virtaamaan.

Previous
Previous

Jokaista varpaan päätä myöten turvassa

Next
Next

Niitä sanoja hän hengitti