Yksi ja ainut kotimme

 

Yksi ja ainut kotimme

Kunpa me ihmiset olisimme
enemmän puiden kaltaisia.
Emme seisoisi yksin myrskyssä,
vaan kietoisimme juuremme
toisiin, muodostaisimme
yhdessä suojapaikkoja ja
rauhankeitaita, hengittäisimme
hyvää ympärillemme,
eläisimme niin kuin tämä maa
olisi sama kaikille, yksi
ja ainut kotimme.














Previous
Previous

Sydän oli valinnut suuntansa

Next
Next

Pysyä perhosena kaikesta huolimatta