Hän muisti todellisen luontonsa

 

Hän muisti todellisen luontonsa

Ja kun kevään ensimmäiset
kirkkaat säteet koskettivat
maan routaista pintaa, hän
muisti todellisen luontonsa.
Hän oli taistelija, nousi
ylös vaikka umpikiven
halkeamasta, maaperän
syvimmästä raosta ja taipui
kohti aurinkoa.

Edellinen
Edellinen

Ripaus toivoa

Seuraava
Seuraava

Hetkistä kipeimmät