Kun valoa ei enää tarvitse pakottaa

 

Kun valoa ei enää tarvitse pakottaa

Kun valoa ei enää tarvitse
pakottaa eikä pimeyttä
pelätä, tiedät olevasi
tarpeeksi etäällä.
Voit nyt syleillä
jokaista säröä.

(Tämän runon löydät myös Sielun sopukoita -runokirjasta.)

Edellinen
Edellinen

Anna anteeksi

Seuraava
Seuraava

Keskeneräisyys on kaunista