Anna anteeksi

 

Anna anteeksi

”En halunnut satuttaa”,
hän ajatteli ja kuiskasi
mielessään: ”anna
anteeksi”. Toivoi,
että jossain syvällä
sisimmässään toinen
tuntisi sen, ja tietäisi.
Toisinaan säröt vain
osuvat liian kipeästi
yhteen.

Edellinen
Edellinen

Toivo asui hetkissä

Seuraava
Seuraava

Kun valoa ei enää tarvitse pakottaa