Sieluille, jotka ovat säröillä

Sieluille, jotka ovat säröillä

Ajattelen kaikkia niitä selkärankoja,
joilla ei ole koskaan ollut varaa taipua,
hartioita, joille on kasaantunut liikaa
painoa, vatsanpohjia, jotka eivät enää
muista miltä tuntuu nousta ja laskea,
sylejä, joita tyhjyys ei lakkaa särkemästä,
sieluja, jotka ovat ikuisesti säröillä.
Ajattelen kaikkia meitä ihmisyydessään
nyrjähtäneitä ja toivon, että voisimme
nähdä edes vilauksen toistemme kivusta,
kannatella sitä myötätunnolla.